Nyt on tiedossa, että kumpi sieltä on tuloillaan. Ja voi tätä onnea. Mitään väliä ei ollut, kunhan vauva on vain terve. Ja terveeltä kyllä vaikuttais. Pieni pippelihän siellä oli. Yritän saada kuvan ultrasta tälle sivulle.
Sain myös lasketun ajan, joka osuu maaliskuun 13. päivälle. Jee.
Eilen taas käytiin lääkärissä. Se olikin viimeinen kerta täällä Kanadassa. Kaikki on edelleen mallikkaasti, tosin paino ei ollut noussut kovinkaan paljon. Olen vieläkin kaksi kiloa jäljessä siitä, mistä aloitin. Eli ekan punnituksen painosta. Ei kai pidä huolia, koska ruokahalua kyllä riittää, enkä ainakaan nälkää näe. Kyllä se paino siitä sitten nousee (viimeistään Suomessa, kun pääsen syömään pitkästä aikaa kaikkee hyvää esim. karjalanpiirakkaa ja suomalaista makkaraa!!). Kieltämättä olen ollut tyytyväinen viimeaikaiseen ruokavaliooni; terveellistä ja monipuolista ruokaa on mennyt kurkusta alas.
Maanantaina ultraan. Jännittää vähän. Tai aikas paljonkin. Ei jaksa odottaa.
Loukkasin alaselkäni neljä vuotta sitten, ja SI-nivel meni pois paikoiltaan. Se on ollut moneen otteeseen kipeä ja olen käynyt mm. jäsenkorjaajalla ’nostattamassa’ sen takaisin paikoilleen. Nyt kuitenkin tilanne on kehittynyt sietämättömäksi. Ristiselästä vihloo vasempaan pakaraan ihan tajuttoman kipeästi. En pääse iltasin sohvalta omin avuin ylös. Tai jos yksin pitää selvitä, hivuttaudun lattialle konttausasentoon, jonka jälkeen nostan itseni jumppapallon avulla ylös ja linkutan matkoihini. Välillä asentoa vaihtaessa selkä ja pakara vihlovat niin, että meinaa taju lähteä, enkä voi muuta kuin huutaa. Tämä ongelma ei ole tullut siis raskauden myötä, mutta voin kuvitella, ettei ainakaan helpotusta kasvavan vatsan myötä ole tulossa. Ja luin myös jostain, että joskus raskaus aiheuttaa SI-nivelen ongelmia, joten sekään tieto ei oloani helpottanut..
Onko muilla kokemusta SI-nivelen ongelmista raskauden aikana ja miten niistä pääsee eroon? Ajattelin varata ajan ortopedille heti Suomeen palattuani. Tämä on nyt aiheuttanut monet itkut, ja paniikki kasvaa kipujen myötä..
Olen nyt vajaan viikon ajan tuntenut vauvan liikkeitä vatsassa. Oli kyllä kiva tunne, kun ensimmäisen kerran tunsi ja tiesi, että nyt se on itse ipana, joka siellä kutittaa. Potkut (tai hassut rapsutukset) tuntuvat ihan eriltä kuin mikään muu. Ne erottaa kyllä liikkuvasta ilmasta ja muista suolimutkista. Päällepäin ne ei vielä kauhean hyvin tunnu. Vatsa on kyllä kasvanut taas vähän, hyvä pömppö meneillään. Vielä lähinnä näyttää siltä, että olisin vetänyt ylisuuren lounaan kuin siltä, että olisin raskaana. Mutta odotellaan muutama viikko, niin eiköhän vatsan pömppö ala oleen selvä kaikille vastaantulijoille. Hassua, että sitä ajattelee niin kauheasti, että tietääköhän toi ja toi (tuntematon) vastaantulija, että oon raskaana, tämä ei ole läskiä.. En ole koskaan ollut itsetietoinen, mutta nyt kun tätä vatsaa kerrankin on, sen olemassa olon haluaisi selvittää kaikille… Plaah, vaikea selittää, mutta en varmastikkaan ole ainoa raskaana oleva nainen, joka alkuvaiheessa tunsi vatsansa kasvun vaivaavan..
Meillä on kova matkakuume. Eilen jo melkein varattiin äkkilähtö Jamaicalle, Cuubaan tai Meksikoon. Sitten tuli kissavahtiongelmia, ja päätettiin siirtää matkaa marraskuulle. Mennään sitten Suomesta. Täältä olis vaan ollut niin helppo lähteä jonnekin Karibialle, ja alkaa olemaan viimeiset ajat matkustaa ilman vauvaa.
Ensi viikolla taas lääkäri ja 16.10. ultra. Siellä toivon mukaan selviä tyttö vai poika -asiat.. Kovin jänskättää. Sitten on vielä vajaa viikko käydä ostamassa vauvakamaa tältäpuolelta maailmaa. Mitenkähän meidän matkalaukkukilojen kans käy.. Jumalaton määrä tavaraa; molemmilla 2x32kg, käsimatkat plus sitten vielä kissa extra käsimatkana. Muuttopuuhat on aina ah niin ihania. Onneksi ei lennetä Lontoon tai minkään jenkkikaupungin kautta. En suosittele kenellekään, lennettiin syyskuussa Toronto-Lontoo-Helsinki ja takas samaa kautta. Ihan tuskaa ne turvatarkastukset. (Ja uusien määräysten mukaan Lontoon kautta ei saa lentää elävien eläimien kanssa..) Että sellasia matkavinkkejä.
Onko kenelläkään vinkkejä närästykseen? Olen nyt jättänyt kaikki kuplalliset juomatkin pois, kun tuntuu ettei niiden kanssa elämisestä tullut mitään. Mutta muita ideoita?
