vauvakirja.fi

And…WE’RE BACK!

Oon nyt jo jonkin aikaa tuntenut huonoa omaatuntoa, koska en ole ehtinyt/jaksanut/pystynyt/ehkä jopa halunnut kirjottaa tänne. Kaiken näköstä touhua on meneillään ja kesä tietysti vaan yksinkertasesti hujahti ohi.

Nopsa päivitys: Mitään kovin kummallista ei oo tapahtunut meidän perheessä; Elias kasvaa kovaa vauhtia (6kk neuvolassa 70cm, 8100g, melkonen pötikkä), me käytiin Kanadassa muutaman viikon lomalla elokuussa, ollaan ostamassa nyt sitä ihan omaa asuntoa. Ja aijon laittaa bloggaamattomuuteni asunnon etsinnän syyksi. (Tietokone auki -> sposti -> facebook -> uutiset -> etuovi/oikotie -> vertaisblogit) (Onhan se vähän surullista, että Facebook tulee ennen maailman tapahtumia..) Ja siinähän sitten onkin junnattu jo E:n päikkärit ja seuraavilla unilla taas palataan asunnon etsimiseen. Plaah.

Se Kanadan matka meni oikein mukavasti, kiitos kysymästä. Lentomatkat tietysti vähän jänskätti, mutta itkuilta ja murheilta vältyttiin. Saatiin molempiin suuntiin mennessä eturivin paikat, jossa oli se baby basket, joten 8,5 tunnin lento oli jopa siedettävä. Pystyin imettämään menomatkalla nousun ja laskun, takasin tullessa Elias ei huolinut tissiä, mutta oli ihan tyytyväinen. Ainut ongelma oli vieressä istuvan perheen vauva, joka itki ja herätti E:nkin useaan otteeseen. Ei ennen lähtöä tullut edes mieleen, että lentomatkan ’rasite’ saattaisi olla jonkun muun lapsi.. Olin vaan varautunut siihen, että se olisi oma, joka huutaa. Ja että me saatais paljon pasi-pahaasilmää.
Tänä aamuna heräsin ihan hirvittävään kurkkukipuun. Kaikilla tuntuu olevan nyt flunssaa, joten odotettavissahan tämä oli. Kävin samantien th:lla ja nielunviljelyssä, koska en todellakaan halua Eliaksen saavan tätä tautia. Koska on perjantai, mitään tuloksia ei saa ennen maanantaita, ja jos jotain bakteeria on, niin jatkotutkimus (ja antibiootin aloittaminen) menee tiistaihin. Joten siinä ajassa oon varmasti tartuttanut kaikki. Toisaalta, jos tämä olisi Eliakseen tarttumassa, niin enää ei oo mitään tehtävissä, koska se vissiin tarttuu parhaiten jo itämisvaiheessa. Nam. Ja! Jos tämä on angiinaa, jota ne epäilee, niin se ei kuulemma tartu vauvoihin. No nyt E:llä valuu nekku ja se on ihan nuhanen. Voevoe. Mutta kai sen joskus täytyy ekan kerran iskeä. Harmi vaan, kun on mummu ja pappa tulossa Seinäjoelta viikonlopuksi meille. No toivottavasti ei tule kauheesti känkkistä.

Ainiin, meillä myös ollaan tosi innoissaan vauvauinnista!! Suosittelen sitä kaikille. Se on mun mielestä niin kiva koko perrrheen yhteinen harrastus. Sinne vaan lilluttelemaan lämpöseen veteen ja sukeltelemaan ja pitämään hauskaa. Sami ei viime kerralla päässyt, mutta uskaltauduin Eliaksen kanssa kahdestaan (tosin erään tsemppauspuheen jälkeen) ja hyvin meni. Yksin vauvan kanssa ollessa turvaistuin on ihan must, ja sukelluksissa tarvitaan ohjaajan apua (kun ei oo toista kannuttamassa).